Kirjoitan tämän, koska minun on päästettävä sinusta irti. Päästän nyt irti, vaikka enhän ole saanut pidettyä sinusta otetta enää vuosiin. En ole saanut enää kiinni, vaikka kuinka olen ojentanut käteni sinua kohti ja kertonut, että tarvitsen sinua! Tarvitsen, vaikka olen jo aikuinen. Kerran sanoin sinulle, että minulla on paha mieli, kun et pidä yhteyttä. Yhtäkkiä…
Helmikuu on koittanut. Elämäni odotetuin helmikuu. Kuinka vaikeaa onkaan uskoa uskoa todeksi, että Hän on kohta täällä? Kuinka vaikeaa onkaan luottaa siihen, että viimein saamme Hänet syliimme? Saamme viimein syliin asti Hänet, jota olemme pitkään toivoneet ja Hän on vain meidän. Minun mieleni pelkää niin valtavasti menettämistä, etten ole uskaltanut antaa itselleni täysin lupaa luottaa…
Maaret Kallio kirjoitti viime viikolla kolumnissaan ”Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille” rakkauden osoittamisesta ja sen monista kielistä. Siitä, kuinka herkästi rakkautta osoitetaan tavoilla, jotka ovat vain itselle sopivia. Tavoilla, jotka ovat vain itselle tärkeitä. Tunnistin varsin hyvin kolumnin isän ja tyttären sekä heidän keskinäisen rakkauden…
Taas on se aika vuodesta, kun joka tuutista tuputetaan äitiyttä ja kehoitetaan ilahduttamaan äitiä. Koen äitienpäivän monessa mielessä erittäin haasteellisena ja vaikeana. Olen koko elämäni ajan kipuillut vaikean äitisuhteeni kanssa. On vaikeaa olla kiitollinen äidilleen, kun näen ja koen päivittäin itsessäni sen kaiken rikkinäisyyden, kivun ja tuskan, jonka hän on saanut aikaan. Nyt koen olevani…
Mieheni lähti sunnuntaiaamuna työreissulle ulkomaille kahdeksi viikoksi. Ensimmäisen yön yksin sain nukuttua hyvin, mutta maanantaiaamuna uni loppui jälleen kerran kesken. Onneksi sillä kertaa vasta puoli kuusi, eikä jo ennen viittä, kuten useampana aamuna. Unihäiriöt ovat yksi inhottavimmista Terolut-lääkityksen sekä myös kortisonin haittavaikutuksista. Nukkuminen, kun ei muutenkaan ole minulle mitenkään yksinkertainen asia. Olen kärsinyt unettomuudesta ja…
Kun jonkun sydän pysähtyy lopullisesti, jotakin aina muuttuu maailmassa lopullisesti. Viime päivinä ajatukseni ovat viipyilleet kuolemassa ja surussa sekä luopumisessa. Eräs tärkeä ja merkittävä ihminen poistui elämästämme parempaan paikkaan. Suru on suuri, mutta vilpittömästi ajattelen, että kuolema armahti hänet. Hän eli viimeiset vuotensa hiljalleen riuduttavan ja toimintakyvyn lamauttavan ALS-sairauden kourissa. ALS rappeuttaa vähitellen liikehermoja, jotka…
Elämä just nyt on tasapaksua, harmaata ja ankeaa suorittamista. Selviytymistä. Tuntuu, että poljen paikallani ja aika ei vain kulu. Mutta toisaalta koko ajan on se tunne, että aika juoksee liiankin nopeasti. Aika valuu kuin hiekka sormieni läpi, eikä mitään jää käteen. Koen, että olen viimeiset vuodet taistellut aikaa vastaan. Se kuuluisa biologinen kello on soinut…
Olen aina ajatellut paljon tulevaisuus-kysymyksiä. Ne ovat nousseet niin fyysisten rajoitteiden kuin psyykkisen pystyvyyden ja jaksavuuden näkökulmasta. Lapsena en osannut ajatella kehoni erilaisuutta tai rajoitteita asioina, jotka vaikuttaisivat merkittävästi tulevaisuuteeni. Osin siksi, etteivät oireet ja rajoitteet olleet konkretisoituneet tai selvästi havaittavissa. Ainoa kehollinen rajoite, josta kärsin lapsena, oli pienikokoisuuteni. Se oli yksi syy koulukiusaamiselle. Olinhan…
Fyysisesti voin päivä päivältä paremmin. Kipuja on vielä jonkin verran sekä myös vuotoa. Liikkuessaan saa olla edelleen varovainen, sillä haavakipu äityy herkästi. Jaksan jo jonkin verran puuhastella jotakin, mutta väsyn hyvin nopeasti. Väsymys tuntuu pohjattomalta ja ilman päiväunia en ole vielä mennyt päivääkään. Leikkaus on ollut selvästi iso rasite elimistölle, mutta niin on tämä flunssakin.…
Eilen aamulla labratulos kertoi, että raskaushormoni jatkoi noususuuntaansa. Tiesin sen kyllä omasta kehostani ilman labraakin. Kipu alavatsalla tuntui jo jatkuvana jomotuksena vasemmalla puolella ja sen vuoksi istuminen vähänkin pidempään alkoi olla vaivalloista. Lopulta raskaus löytyi ultralla juuri sieltä, missä kipukin tuntui. Löytämiseen vaadittiin kaksi erikoislääkäriä ultraamaan. Tunsin helpotusta, vaikka se tiesi pienen sinnikkään elämän kuolemaa,…