Kirjoitan tämän, koska minun on päästettävä sinusta irti. Päästän nyt irti, vaikka enhän ole saanut pidettyä sinusta otetta enää vuosiin. En ole saanut enää kiinni, vaikka kuinka olen ojentanut käteni sinua kohti ja kertonut, että tarvitsen sinua! Tarvitsen, vaikka olen jo aikuinen. Kerran sanoin sinulle, että minulla on paha mieli, kun et pidä yhteyttä. Yhtäkkiä…
Sairastelukierrettä päiväkotimaailmasta
Tyyppi aloitti päiväkodissa maaliskuun puolivälissä. Lähtökohtaisesti ajateltiin päiväkodin aloitusta vähän myöhemmin, mutta elämän mennessä liian kuormitteiseksi ja yksinäiseksi piti asiaa alkaa miettimään uudelta näkökulmalta. Fakta oli se, että tarvitsin aikaa opiskelulleni, kuten myös voimavaroja, jotta oikeasti saan opintoja eteenpäin ja saan myös joskus tutkinnon valmiiksi. Tyypin vähentäessä päiväunia, aikaa opiskelulle oli aika vähän, joten opintojen…
Syksyn mietteitä
Pidän syksystä, tai siitä osasta syksyä, kun on vielä valoa, lämpöä jäljellä ja luonto loistaa värejä. Hiljalleen alkaa olla se osa syksyä, josta en pidä. En pidä siitä, kun värit haalenee ja pimeys ottaa vahvemmin otetta. Sen jälkeen tulee synkkyys, kylmyys ja märkyys, jotka joinakin vuosina voi kestää pitkäänkin ennen kuin lumi jää maahan. Viime…
Väsynyttä ja kipeää menoa
Olen kärsinyt unihäiriöistä ja nukahtamisongelmista varmaan teini-iästä asti. Jossain määrin nukahtamisongelmia oli jo ihan lapsenakin. Tai ainakin muistan, etten saanut toisinaan unta. Kun tulin täysi-ikäiseksi, oli univaikeudet niin hankalia, että niiden kanssa oli turvauduttava jo lääkkeisiin. Siitä asti olen enemmän ja vähemmän paininut aika ajoin vaikeidenkin unihäiriöden kanssa, ja tarvinnut myös kierteen katkaisemiseen lääkkeitä. Minulla…
Juuri nyt kaikki on hyvin
Viime kuukausina elämä on kulkenut muutamien päivien tai viikon sykleissä eteenpäin. Tietyllä tavalla elämäni on hetkittäin aika lyhytnäköistä ja välillä ihan täysin hetkessä elämistä. Kuukausien päähän on ollut vaikea ajatella ja etenkin alkuraskauden aikaan se oli täysin mahdotonta. Kun on päässyt viikkoja eteenpäin, on pystynyt ajattelemaan välillä sentään myös niitä viikkoja eteenpäinkin. Tavallinen arki ja…
Miksi on vaikeaa luottaa, että elämä kantaisi?
Kun ilmoitin klinikalle viimeisimmän lapsettomuushoidon tuloksen ja kerroin testien näyttävän plussaa, sanoin puhelimessa lääkärille ”tämä on ihanaa ja samalla ihan kamalaa!!” Nyt neljännen kerran raskaaksi tuleminen aiheutti iloa, mutta myös todella paljon ahdistusta, huolta ja pelkoa. Syystäkin, sillä koskaan en ole tätä onnea saanut pitää. Tähän asti tämä onni on aina viety pois ja pahimmillaan…
Työssä jaksamisen dilemma #2
Viime aikoina olen tietoisesti hukuttautunut töihin. Se on ollut varsin helppoa, sillä töitä on paljon ja työmäärä on resurssointiin nähden selkeästi epäsuhteessa. Käytännössä minulla on töitä niin paljon kuin vain ehdin, jaksan ja viitsin tehdä. Minun työni luonteen vuoksi on hyvin tavallista, että suurin osa työpäivistä on lähes täynnä erilaisia palavereita ja tapaamisia. Kun mukaan…
Mitä on rakkaus?
Maaret Kallio kirjoitti viime viikolla kolumnissaan ”Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille” rakkauden osoittamisesta ja sen monista kielistä. Siitä, kuinka herkästi rakkautta osoitetaan tavoilla, jotka ovat vain itselle sopivia. Tavoilla, jotka ovat vain itselle tärkeitä. Tunnistin varsin hyvin kolumnin isän ja tyttären sekä heidän keskinäisen rakkauden…
Surun läsnäolo
Kun jonkun sydän pysähtyy lopullisesti, jotakin aina muuttuu maailmassa lopullisesti. Viime päivinä ajatukseni ovat viipyilleet kuolemassa ja surussa sekä luopumisessa. Eräs tärkeä ja merkittävä ihminen poistui elämästämme parempaan paikkaan. Suru on suuri, mutta vilpittömästi ajattelen, että kuolema armahti hänet. Hän eli viimeiset vuotensa hiljalleen riuduttavan ja toimintakyvyn lamauttavan ALS-sairauden kourissa. ALS rappeuttaa vähitellen liikehermoja, jotka…
Kehoni huutaa apua!
Kuten olen aiemmin jo kirjoittanut, kävin pitkästi yli vuoden psykofyysisessa fysioterapiassa, jonne sain maksusitoumuksen aikanaan fysiatrian poliklinikalta. Käynnit olivat pääsääntöisesti 1-3 viikon välein, mutta välillä oli pidempiäkin taukoja. Psykofysion lisäksi kävin omakustanteisesti silloin tällöin hieronnassa ja faskiakäsittelyissä sekä tietenkin liikuin omaehtoisesti, kuten tavallisestikin. Psykofysiokäyntini loppuivat vuoden vaihteeseen, kun minulla oli maksusitoumus vain tietylle käyntimäärälle. Nyt olen…